Kansalainen, tuo riesa
Olen huomannut viime aikoina ollessani enemmän tekemisissä julkisten tahojen kanssa, että palvelualttius on katoava luonnonvara. Julkisuuslain mukaisesti virkamiehen tulee edistää toimintansa avoimuutta. Kuitenkin, kun käytän kansalaisoikeuttani ja pyydän tietoja julkiselta toimijalta, he mielellään jättävät toimittamatta asiakirjoja, joiden salassapidolle ei ole juridista perustetta. Tämä sai minut pohtimaan, miten julkinen toimija näkee lakisääteiset kansalaisoikeudet?
Sain puhelun tehtyäni tietopyynnön. Puhelussa tiedusteltiin, haluanko todellakin viranomaispäätöksen tietopyyntööni, eikö pelkkä sähköpostivastaus riittäisi? Valituskelpoinen viranomaispäätös on lain suoma oikeus kansalaiselle. Soittaja kuitenkin koki että koska olen ainoa, joka tällaista on kyseisestä asiasta pyytänyt, olisi työmäärä kovin suuri suhteessa hyötyyn. Huomioitavaa on, että en saanut kaikkia pyytämiäni tietoja. Olin jo ensimmäisessä viestissäni pyytänyt, että mikäli kaikkia tietoja ei luovuteta, pyydän luovuttamattomien tietojen osalta viranomaispäätöksen.
Olen nyt kuukauden odottanut päätöstäni. Julkisuuslain mukaan tietopyyntö on ratkaistava viipymättä, pääsääntöisesti kahdessa viikossa, laajoissa tai erityisen työläissä pyynnöissä kuukaudessa. Eli, koska määräajat ovat ylittyneet, mistä se kertoo?
Onko niin, että kyseisellä taholla ei ole totuttu täyttämään tietopyyntöjä? Oliko tietopyyntö oikeasti todella laaja, mutta tätä ei osattu kommunikoida minulle? Vai voisiko olla että tämäntyyppiset, julkisen vallan käytön valvontaan perustavalla tavalla liittyvät mekanismit koetaan raskaina ja hieman inhottavina? Itse uskon tähän viimeiseen vaihtoehtoon.