Kelasta ja hallinto-oikeudesta
Yle kertoo juttunsa mukaan Kelan perivän toimeentulotukea entistä herkemmin takaisin.
Tästä nousi itselleni silmään kolme kohtaa.
Oikeudenkäyntimaksu
Tuomioistuinmaksulain 2 § 1 mom. 4 kohdan mukaan hallinto-oikeudessa peritään oikeudenkäyntimaksua 310 euroa. Hallituksen esityksen 29/2015 mukaan maksujärjestelmän tavoitteet ovat tuomioistuinten taloudellisen aseman parantaminen ja "maksujärjestelmän ohjausvaikutuksen tehostaminen". Maksun on siis nimenomaisesti tarkoitus vaikuttaa siihen, kuka vie asiansa tuomioistuimeen.
Maksuvelvollinen on tuomioistuinmaksulain 6 §:n mukaan asian vireillepanija, ja takaisinperintähakemuksen panee vireille Kela.
Ylen jutussa olevan taulukon mukaan vuonna 2025 hallinto-oikeuksiin saapui kaikkiaan 1 369 Kelan takaisinperintähakemusta. Jos jokaisesta 1 369 asiasta perittiin erillinen 310€:n maksu, tämä on 424 390€ yhteensä. Kelan toimintakulut olivat 629M€ vuonna 2025. Eli oikeudenkäyntimaksujen osuus on häviävän pieni budjetissa.
Samalla kun se on käytännössä pyöristysvirhe Kelan budjetissa, on se yksityishenkilölle suuri summa. Pohdin itse tällä hetkellä, vienkö saamaani viranomaispäätöstä hallinto-oikeuteen, ja juuri iso pohdinnan kohde on tämä 310€. Maksua ei peritä, jos hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaisen päätöksen muutoksenhakijan eduksi. Valituksella on mielestäni hyvät mahdollisuudet menestyä, mutta koska en ole lainoppinut vaan maallikko, on ison laskun mahdollisuus erittäin todellinen.
Se, mikä on Kelassa pyöristysvirheen suuruinen kulu, on yksityishenkilölle pysäyttävä hintalappu oikeuden saamisesta.
Lain tulkinta
Ylen jutun loppupuolella on referenssi vanhempaan Ylen juttuun. Tuossa vanhemmassa jutussa Kelan etuuspäällikkö Marja-Leena Valkonen sanoo seuraavaa:
Joudumme tekemään takaisinperintää, koska se on laissa todettu. Asiakkaalla on mahdollisuus hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen.
Valkonen jatkaa haastattelussa myöhemmin:
Emme lähde kaikissa tilanteissa systemaattisesti tekemään hakemusta, vaan tilanteita harkitaan tapauskohtaisesti.
Laki toimeentulotuesta
Toimeentulotukilain 19 § ("Takaisinperintäkielto") kuuluu näin:
Toimeentulotukea ei saa periä takaisin, ellei tässä luvussa toisin säädetä.
Pykälässä 20 sanotaan, että Kela (tai hyvinvointialue) voi määrätä, että toimeentulotuki tai osa siitä peritään takaisin tietyissä tilanteissa. Laki lähtee siis siitä, ettei toimeentulotukea peritä takaisin. Se antaa kuitenkin mahdollisuuden tähän tietyissä tilanteissa.
Maksu ja oikeusturva
Vanhemmassa Ylen jutussa Anniina kertoo jättäneensä valituslupahakemuksen tekemättä takaisinperintäpäätöksestä osittain sen takia, että sen tekeminen maksaa. Tuomioistuinmaksulain 5 §:n 1 kohdan mukaan maksua ei peritä yksityishenkilön vireille panemissa sosiaalihuoltolaissa tarkoitettua palvelua tai etuutta koskevissa asioissa. Hallintotuomioistuinten omilla maksusivuilla perustoimeentuloa koskevat asiat luetellaan erikseen maksuttomiksi, ja KHO mainitsee erikseen myös valituslupahakemuksen.
Ylen väite siitä, että valitusluvan hakeminen maksaa, näyttää olevan väärä. Ja jos näin on, tämä virheellinen tieto päätyi lukijoille. Juuri tällaista virheellistä tietoa maallikko löytää, kun punnitsee oikeuden hakemista. Kuten itse teen tällä hetkellä.