Hyvästä hallintotavasta
Kirjoitin jo aiemmin kokemuksistani asioinnista julkisessa virassa toimivan henkilön kanssa. Vantaan kaupungilta sittemmin saamani sähköpostiviestit ovat herättäneet lisää kysymyksiä tietopyyntöjen käsittelyn laadusta ja virheisiin suhtautumisesta.
Tausta
Tein jo heinäkuun alussa tietopyynnön Kivistön Arena-hankkeesta. Siitä tulikin mielenkiintoisempi vääntö kuin odotin. Olen keskustellut tuon jälkeen runsaan seitsemän viikon ajan sähköpostitse kahden eri Vantaan kaupungin lakimiehen kanssa mm. asiarekisterien oikeellisuudesta, hallintolaista, tiedonhallintalaista ja virheiden korjaamisesta.
Tietopyynnön sisältöä
Pyysin kolmessa toisiinsa liittyvässä tietopyynnössä ensin diaariotteen ja rahoituksen todentamista koskevat asiakirjat.
Ensimmäisen asiakirjaotteen pohjalta lähdin pyytämään mm. KPMG-taustaselvitysaineistoa, sähköpostikeskusteluja hankeyhtiön ja kaupungin välillä sekä kaikkein tärkeimpänä asiakirjoja siitä, miten viranhaltijat olivat todentaneet kaupunginhallituksen asettaman rahoitusta koskevan ehdon täyttymisen.
KPMG:n DD- ja taustaselvitykset
Vantaan 28.8.2026 antaman päätöksen mukaan KPMG laati yhteensä neljä henkilöitä ja yhtiöitä koskenutta due diligence- ja taustaselvitystä. Näiden sisältö on nyt mielenkiintoista, kun julkisuudessa on pyörinyt tietoja ja väitteitä taustahenkilöiden historiasta.
Pilviä horisontissa
Minulle ilmoitettiin, ettei KPMG:n rahoitusselvitystä ollut kirjattu sille diaarinumerolle, johon tietopyyntöni kohdistui. Minulle kerrottiin, että kyseinen asiakirja on salassa pidettävä, ja sen takia se ei ole näkynyt diaariotteella. Asiakirjan salassapito ei kuitenkaan sellaisenaan merkitse, että myös kaikki sitä koskevat asiarekisteritiedot olisivat salaisia. Myöhemmin lakiasiainjohtaja itsekin myönsi, ettei salassapito ollut syy asiakirjan puuttumiseen diaariotteelta.
Virheitä
Seuraavana päivänä saamani asialuettelo osoitti asiakirjaan liittyvän merkinnän kirjaamisajankohdaksi 14.8.2026 klo 9.12. Kaupunki ei toimittanut rekisteritietoa, joka olisi osoittanut lakiasiainjohtajan ilmoittaman 13.8. tehdyn kirjauksen. Asialuettelosta puuttui lisäksi kaupungin minulle jo toimittama 11.6.2025 päivätty KPMG-toimeksiannon tilaussopimus. Lakiasiainjohtaja totesi, että myös tilaussopimus oli ilmeisesti kirjattu väärin, mutta ilmoitti, ettei ryhdy korjaamaan virhettä.
Määräajat
Julkisuuslain mukaan asia on käsiteltävä viivytyksettä ja yleensä viimeistään kahdessa viikossa. Kuukauden enimmäisaika edellyttää laissa tarkoitettua erityistä perustetta. Määräaika koskee lain sanamuodon mukaan myös asian ratkaisemista, ei vain julkisten asiakirjojen lähettämistä. Olin jokaisessa pyynnössäni pyytänyt heti ensimmäisessä viestissä valituskelpoista viranomaispäätöstä. Lakiasiainjohtajan mukaan julkisuuslain määräaika koski asiakirjojen luovuttamista, mutta kielteinen viranhaltijapäätös voitiin tehdä määräajan jälkeen.
Kommunikointi
Huomautin lakiasiainjohtajalle tästä väärästä tulkinnasta, ja pyysin selvennystä mm. kirjaamisajankohtaan, asialuettelon kattavuuteen sekä päätöksen määräaikaan. Vastaus pitkään viestiini oli seuraava:
Olen kirjannut selvitysasiakirjan väärin asianhallintajärjestelmään siten, että se ei ole näkynyt diaariotteella. Tällä asialla ei ole käytännön merkitystä, mutta asiakirja on kirjattu asianhallintajärjestelmään 13.8.2026, mutta vasta 14.8.2026 niin, että se näkyy diaariotteella. Olin siis väärässä siinä, minkä vuoksi asiakirja ei näkynyt diaariotteella. Syynä ei ollut se, että asiakirja oli salassa pidettävä. Ilmeisestikin yksi KPMG:n tilaussopimuksistakin on myös kirjattu väärin niin, että se ei näy diaariotteella, mutta se on kuitenkin asianhallintajärjestelmässä, koska olen sen sieltä ottanut. Tätä virhettä en nyt ryhdy korjaamaan. Te olette saaneet kyseisen asiakirjan eikä sillä ole käytännön merkitystä, että se ei näy diaariotteella. Tietopyynnön perusteella voi pyytää olemassa olevia asiakirjoja, ei vaatia muuttamaan niitä. En ota tämän vuoksi muutenkaan kantaa diaarimerkintöjen mahdolliseen puutteellisuuteen.
En lähde myöskään tässä yhteydessä ottamaan enää kantaa asioihin, joista olemme eri mieltä. Te saatte aikanaan perustellun viranhaltijapäätöksen, josta voitte hakea muutosta.
Pidän viestiä lakiasiainjohtajan lähettämänä vakavana. Siinä perutaan aikaisempi selitys ja myönnetään selvitysasiakirjan virheellinen kirjaaminen. Lisäksi yhden tilaussopimuksen todetaan ilmeisesti olevan väärin kirjattu, mutta virhettä ei aiota korjata. Samalla molempien puutteiden käytännön merkitystä vähätellään.
Hallintolain mukaan viranomaisen on järjestettävä asiointi asianmukaisesti, annettava tarpeellista neuvontaa, vastattava asiointia koskeviin kysymyksiin ja käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Katson, ettei tämä toteutunut vuorovaikutuksessani kaupungin kanssa. Olen pyytänyt eduskunnan oikeusasiamiestä arvioimaan menettelyn lainmukaisuuden.
Pohdin vielä, valitanko saamastani viranomaispäätöksestä. Siihen liittyy taloudellinen riski: asian käsittelystä voidaan periä 310 euron oikeudenkäyntimaksu, jos päätöstä ei muuteta hyväkseni.
Miksi kirjoitan tästä
Kirjoituksessani en arvioi lakiasiainjohtajan tai lakimiehen persoonaa enkä heidän yleistä ammattitaitoaan. Kuvaan asiakirjoihin ja sähköpostiviesteihin perustuvaa asiointiani sekä arvioin tietopyyntöjen käsittelyä, annettuja vastauksia ja suhtautumista myönnettyihin kirjaamisvirheisiin. Arvosteluni kohdistuu yksinomaan heidän menettelyynsä tässä asiassa.